Jalostuksellisen tiedon hakeminen KoiraNet- jalostustieto järjestelmästä
Rotukohtaisen tiedon hakeminen KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä aloitetaan kirjoittamalla halutun koiran rekisterinumero tai nimi Pikahaku kenttään.
Koiria voidaan myös hakea kennelin tai muun nimen mukaan, jolloin hakua vastaavat koirat listautuvat tietoineen näkyviin.
Hae tietoja
tai 
. jolloin koirakohtaiset tiedot avautuvat.
Ylimpänä näytetään koiran perustiedot. Seuraavana tulevat lisätiedot ja mahdolliset tidot koiran kuolemasta, koiran omistaja, koiran tittelit, koiralle tehdyt terveystulokset, koiran koe- ja näyttelytulokset, sukutaulu valittuine tietoineen, sisarukset tietoineen, koiran jälkeläistiedot sekä tilastot koirasta.
Koiran terveystuloksien tarkastelu
Rotukohtaisissa PEVISA-ohjelmassa ja jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) on määritelty ne terveydelliset minimi tavoitteet, jotka jalostukseen käytettäville koirille on rodussa asetettu.
Tarkasteltavana olevan koiran terveystuloksissa tulee kiinnittää huomio siihen, ettei jalostukseen käytettäväksi aiotulla koiralla ole todettu PEVISA-tarkastuksissa jalostusta estävää perinnöllistä sairautta. Tulee myös tarkastaa, että suunnitellun yhdistelmän PEVISA-ehdot täyttyvät. Koirien tarkastustulosten puute heikentää koirien terveydellistä tarkastelua, eikä edesauta yhdistelmän terveyden hallintaa.
Jos rotukohtaisessa PEVISA-ohjelmassa luokiteltu ja koiralla todettu sairaus on sellainen, ettei sitä voi enää käyttää jalostukseen ei Suomen kennelliitto rekisteröi sen jälkeläisiä.
Huom. Alle 3-vuotialle tehty silmä- ja polvitutkimus on voimassa 2 vuotta. Mikäli koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia.
Silmäsairaudet
Suomenpystykorvilla PEVISA-ohjelman mukaiset ja jalostuksen estävät perinnölliset silmäsairaudet on KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä merkitty seuraavasti:
katarakta : todettu
PRA, …: todettu
PHTVL, (asteet 2-6): todettu
Polvisairaudet
Polvien tulee jalostuskoiralla olla terveet. Kun koira on PEVISA-tarkastettu ja todettu polvien osalta terveeksi on tarkastustulokseksi kirjattu tulos 0/0.
Jos tarkastustulokseksi on kirjattu 0/1, 1/0 tai 1/1 on kyseessä jalostusrajoitteinen yksilö. Vastapuoleksi on tällöin löydettävä tarkastettu ja terveeksi todettu 0/0 yksilö.
Huom: Tällaisissa astutuksissa suosittelemme käyttämään yksilöä, jonka PEVISA-tarkastus on tehty sen täytettyä jo 3 vuotta, koska nuorella iällä saatu tutkimustulos ei ole luotettava.
Jos tarkastustulokseksi on kirjattu 2 tai isompi lukema on kyseessä jalostukseen kelpaamaton yksilö, eikä Suomen Kennelliito rekisteröi tällaisen koiran jälkeläisiä.
Esim: 0/0 molemmat polvet on todettu terveiksi
0/1 toinen polvi on jalostusrajoitteinen
1/1 molemmat polvet ovat jalostusrajoitteisia
1/2 toinen polvi on jalostusrajoitteinen ja toinen on sairas jne.
Yhdistelmää suunniteltaessa tulee myös tarkastella, onko koira yksilön jälkeläisissä useita polvilumpioluksaatio tapauksia tai esiintyykö sitä niiden sisaruksissa. Jos sairautta esiintyy lähisukulaisissa, on yhdistelmää suunniteltaessa hyvä aina pitäytyä vain polvien osalta riittävän vanhana terveiksi todetuissa yksilöissä.
Katariina Mäki 2021:
Polvilumpion sijoiltaanmeno eli patellaluksaatio on yksi koirien yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista. Hoito ei aina auta; pahimmassa tapauksessa sairaus invalidisoi koiran. Sairauden esiintyvyys on joissain roduissa korkea, ja sitä tulisikin vähentää paljon nykyistä tehokkaammin.
Koe- ja näyttelytulosten tarkastelu
Jotta voitaisiin arvioida koirien jalostusta, tulee sen olla jotenkin mitattavissa. Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt koirat ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.
Terveyden lisäksi käyttökoiraroduilta on perusteltua vaatia näyttöjä myös rodunomaisista käyttökokeista, kun niitä halutaan käyttää jalostukseen.
Tittelit kohdasta koiralta löytyy haetun yksilön mahdollisesti saavuttamat arvot esim. Suomen käyttövalio FIN KVA ja/tai Suomen muotovalio FIN MVA.
Jos koira ei ole saavuttanut valion arvoa rodunomaisessa käyttökokeissa löytyvät kaikki sen kokeissa saavuttamat LINT-koetulokset heti terveystulosten alapuolelta. LINT2 tulosta voidaan nuorelta koiralta pitää jo hyvänä näyttönä pelaavuudesta käyttökokeessa. Säännöllinen koetoiminta on myös hyvä tae omistajansa uskosta koiran kykyihin. Useamman LINT1 tuloksen haukkunut koira on jo hienosti pelaava yksilö. Erityisesti jalostukseen käytetyltä nartulta tulisi löytyä näyttöä pelaavuudesta sekä erittäin hyvästä ulkomuodosta.
Ulkomuodon laatuarvostelusta jalostukseen suunnitelluilta koirilta tulisi löytyä vähintään laatuarvostelu H (hyvä). Koira, joka on EH (erittäin hyvä) tai parempi on ulkomuodollisesti jo hyvää jalostusmateriaalia. Ulkomuodon ja rakenteen laatuarvostelu olisi hyvä suorittaa vähintään kahdessa näyttelyssä ja saada kahdelta eri ulkomuototuomarilta.
Jalostukseen kaavaillun koiran suvun muista näytöistä saa selvyyttä KoiraNet-sukutaulua selaamalla ja tarkastelemalla sukutaulussa olevien yksilöiden käyttökoetuloksia sekä näyttelyn laatuarvosteluita. Tarkastelemalla sisarusten terveysmerkintöjäja koe-ja näyttelyruloksia sukutaulun alla olevassa osassa saa viitteitä sisarusten ominaisuuksista.
Jos yksilöt onkin merkitty rekisterinumeron eteen ristillä, niin niiden kuolinsyy ja kuolinikä kannattaa tarkistaa. Nuorena kuolleet ja ilman kuolinsyytä olevat sisarukset eivät nosta yksilön osakkeita.
Jos yksilön jälkeläiset ovat alkaneet käydä menestyksellä käyttökokeissa sekä palkittu näyttelyissä voidaan sen olettaa myös periyttävän ominaisuuksiaan eteenpäin.
Koeparituksen tekeminen
Kun yksilön koirakohtaiset tiedot ovat näkyvillä, on sukutaulun alapuolella tyhjä ”laatikko”. Tähän laatikkoon tulee paritettavaksi aiotun toisen sukupuolen rekisterinumero sijoittaa.
Tietokanta muodostaa uuden yhdistelmän koirista koostuvan sukutaulun ja näyttää yhdistelmän sukusiitosprosentin neljän sukupolven mukaan. Vaihtoehtona on valita sukupolvet aina kahdeksaan asti. Suomenpystykorvilla tulee valita ”klikkaamalla” näkyviin seitsemän sukupolvea.
Sukutaulussa näkyy valinnan jälkeen nämä seitsemän sukupolvea ja yhdistelmässä kertyvät koirat osoitetaan värikoodein. Sukutaulun alapuolella on yhteenvetotaulukko kertyvistä koirista.
Uusien pentueiden sukusiitosaste (ssa) on rodun jalostuskriteerin mukaan oltava alle 3,0 % ja yhden koiran jälkeläisten osuus koirakannassa alle 2 % (10 vuoden kanta). Suomenpystykorvapopulaatioin samaperintäisyysasteen takia tulisi suomenpystykorvilla kuitenkin pyrkiä alle 2,0 % ssa yhdistelmiin, jolloin viiden sukupolven aikana ei sukutaulussa esiinny samoja yksilöitä.
Samasta syystä suomenpystykorvien jalostuskriteerien mukaan tulee myös välttää sellaista yhdistelmää, jossa yhden koiran osuus sukusiitosprosentista menee yli yhden prosentin(seitsemän sukupolven mukaan).
Tämä on erityisen tärkeää silloin kun pyritään hakemaan terveyden osalta parasta mahdollista ratkaisua ja kun suunnitellaan yhdistelmiä erityistä tarkkuutta vaativilla koirilla.
Ei toivottujen ja ennalta arvaamattomien yllätysten minimoimiseksi sekä pentujen jatkojalostusmahdollisuuksien edesauttamiseksi on yhdistelmissä hyvä pyrkiä alhaiseen laskennalliseen sukusiitosasteeseen sekä isoon sukukatokertoimeen.
Linkkejä jalostukseen: